Perinnetieto välittyy eteenpäin

Elävän koskikalastusperinteen elinvoiman turvaaminen on perinteen harjoittajien, kulttuurin ystävien ja muiden aihepiiriin liittyvien toimijoiden yhteinen tavoite. Koskikalastusperinne on siirtynyt sukupolvelta toiselle lähes 500 vuotta. Ennen vanhaan se tapahtui luontevasti osana maatilan arkisia töitä, mutta yhteiskunnan ja elinkeinojen muuttumisen myötä on tarvittu uusiakin keinoja elävän koskikalastuskulttuurin vaalimiseen.

Perinteeseen liittyvä tietotaito siirtyy edelleen vahvasti ylisukupolvisella osallistamisella. Opin siirtäminen tapahtuu luontevasti kokeneempien kalastajien johdolla kädestä pitäen. Kulttuuri tulee tutuksi tarinoiden kautta ja yhteisöllisten talkoiden ja tapahtumien puitteissa. Kalastajat ovat järjestäneet mm. lipon kutomiskursseja. Suomessa alkoi ensimmäinen kansalaisopiston järjestämä lipon valmistamiskurssi keväällä 2020.

Kulttuuria dokumentoidaan

Koskikalastuskulttuurin käytäntöjä on tallennettu kalastuskuntien sääntöihin ja kokouspöytäkirjoihin. Perinnettä on dokumentoitu niin taide- kuin tietokirjallisuuteenkin. Tornionlaakson museo ja Kukkolaforsen Fiskemuseum ovat myös tallentaneet runsaasti perinnekalastuksen ja Tornionlaakson historiaa. Haaparannan kouluissa kulttuuriin tutustuminen on viety toimivaksi osaksi opinto-ohjelmia, joiden osana perehdytään koskikalastukseen paikan päällä Kukkolaforsenilla.

Kehityshankkeet perinteen tukena

Jokivarressa toteutetuilla hankkeilla on edistetty ja edistetään pitkäjänteisesti koskikalastuskulttuurin näkyvyyttä, kulttuurin tallentamista ja uudenlaisten perinnetapahtumien ja elämysten toteuttamista.

Kalapuohin remppa yhteistyössä Tornionlaakson museon kanssa

Kukkolankosken koskikentän pohjoislaidalla sijaitseva kalan säilyttämiseen käytettävä Kalapuohi on paistokodan rinnalla toinen keskeinen kyläyhteisön käyttämä rakennus. Syksyllä 2022 rahoituksen saaneessa hankkeessa se kunnostetaan nykyisten hygienia- ja ympäristövaatimusten tasalle historiaa kunnioittaen. Remontti valmistuu kalastuskaudeksi 2023. 

Menneinä aikoina Kalapuohi pidettiin kesän ajan viileänä talvella sisään kannetun lumen ja jään avulla. Nykyisin tilassa on kylmäkoneiden avulla viileänä pysyvät eristetyt jääkellarit. Niissä säilytetään vuorokauden lipposaalis siianjakoon asti ja lisäksi niitä käytetään kyläläisten, kalastajien, yhdistysten, tapahtumien sekä yrittäjien kalojen lyhytaikaiseen säilytykseen. Kalapuohissa on myös puntari ja jäähilekone. Rakennuksen katolla seisova kellotorni kertoo lippovuoron vaihtumisen ja siianjaon ajan.

Hankkeessa uusitaan Kalapuohin kylmäkoneisto ja vedenpoisto- ja puhdistusjärjestelmä sekä käsitellään betonilattiat hygieniapinnoitteella, asennetaan nauhoittava lämpötilan mittausjärjestelmä sekä uusitaan tornin kellokoneisto.

Hankkeen kokonaisbudjetti on n. 13 000 €, josta 60 % on Outokaira Tuottamhaan ry:n Leader-rahoitusta. Omarahoitusosuus hoidetaan kalastajien ja kyläläisten talkootyönä sekä Kukkolankosken ja Kukkolan kalastuskuntien rahoituksella.

Kukkolankosken koskikenttä kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Koskikenttä ja sen rakennukset ovat myös tärkeä osa Tornionjoen lippokalastuskulttuuria, joka on hyväksytty sekä Suomen että Ruotsin kansallisiin Elävän kulttuuriperinnön luetteloihin. 

Tule mukhaan -hanke

Tornionjoen lippokalastuksen viemistä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon tukeva yhteistyöhanke toteutettiin ajalla 1.9.2020-30.4.2022. Hankkeessa perustettiin yhdistyksistä, yrityksistä ja julkisten tahojen edustajista koostuva rajat ylittävä yhteistyöryhmä Unesco-gruppen, joka kokoontui kuukausittain keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja työstämään Museovirastolle suunnattavaa kiinnostuksen ilmausta hausta Unescon Aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (The Representative List of Intangible Cultural Heritage of Humanity).

Hankkeen osallistavan prosessin tavoitteena oli lisäksi edistää ymmärrystä ja tietoisuutta Tornionjoen koskikalastusperinteestä ja Unescon sopimuksesta sekä selvittää, onko kiinnostuksen ilmaukselle riittävän laaja tuki perinteen harjoittajien ja seutukunnan toimijoiden keskuudessa. Hankkeessa toteutettiin apajapaikkojen toimijat yhteen tuova Siikailta sekä kestävän matkailun seminaari, jossa kuultiin sekä kansallisia että kansainvälisiä aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijoita. Pidettiin myös ensimmäiset Lippotreffit apajapaikkojen kalastajille, niitä aiotaan järjestää myös jatkossa yhtenä yhteisöllisyyden säilymisen tukikeinona.

Hankkeen loppuvaiheessa Unescon hakuaikataulu muuttui ja aiehaku jäädytettiin toistaiseksi. Hankkeessa saatiin tuotettua kattava ja eri apajapaikkojen edustajien hyväksymä esittely perinteestä. Se on pohja myöhemmin toteutettavalle aiehaulle.

Lue hankkeen loppuraportti tästä. Unesco-prosessiin liittyviä materiaaleja löytyy täältä.

Kulttuuriperintö tutuksi kläpille

Kukkolankosken perinnekalastuskulttuuria ja muuta alueellista paikallistukulttuuria tehdään tutuksi määritellylle kohderyhmälle aikavälillä 1.4. – 31.10.2021

Kulttuuriperintö tutuksi kläpille -hankkeen tavoite on tutustuttaa yksi torniolainen ikäluokka oman alueensa kulttuuriperintöön ja sitä kautta osallistua tornionlaaksolaisten kulttuurikohteiden tunnettuuden lisäämiseen ja nuorten kulttuurikasvatukseen. Hankkeessa pilotoidaan kouluille suunnattu kolmen kohteen kulttuurivierailuohjelma, jota voidaan jatkossa monistaa. Hankkeessa pyritään jakamaan tietoa kulttuuriperinnön suojelusta ja Unescon luetteloista sekä selventämään maailmanperintökohteen ja aineettoman kulttuuriperintökohteen eroa.

Outokaira Tuottamhan ry:n Leader-hanke liittyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Kokonaisbudjetti on 40 406,16€, josta EU:n osuus on 13 576,47 €. Lue hankkeen loppuraportti tästä.

Opastetaulujen uusinta

Kesällä 2021 uusittiin ja päivitettiin Kukkolankosken opastaulut yhteistyössä Tornionlaakson museon kanssa. Opastaulujen ensimmäinen versio tehtiin aikoinaan Tornionlaakson kesäsiika -hankkeessa. Opastaulujen QR-koodit antavat kukkolankoski.fi-kotisivujen kautta tietoalippokalastusperinteestä. Hankkeen rahoitti Heikki Mäkikallion muistorahasto. Heikki oli lippokalastaja ja aktiivinen kehittäjä. Hän toimi vuosina 2003 – 2005 vetäjänä kulttuurihankkeessa, jossa tuotettiin mm. puolen tunnin kulttuurifilmi ”Kalan suojaama kylä” sekä Kukkolan historiikki ”Pää vai pyrstö”.

Laavun katon uusinta

Valkamaan laavun katto uusittiin keväällä 2021 kalastajien lahjoittamilla materiaaleilla ja talkootyönä.

Merta näkyviin – talvikauden kalastusperinne talteen

Perinteinen nahkiaisenpyynti on valokeilassa Merta näkyviin -hankkeessa.

Nahkiaisen ja mateen pyyntiä ja pyyntiin liittyvää kulttuuria dokumentoiva hanke toteutettiin aikavälillä 1.9.2020 – 30.4.2021.

Hankkeessa tallennettiin Kukkolankoskella harjoitettavaa nahkiaisen ja mateen pyyntiin liittyvää perinnekulttuuria. Hankkeessa kulttuuria dokumentoitiin niin valokuvan, videon kuin tekstinkin muotoon. Siten edistettiin erityislaatuisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelua. Tavoitteena oli nostaa syys- ja talvikauteen liittyvää kalastusta esiin ja jakaa tietoa siitä hyödyntämällä ensisijaisesti sähköisiä kanavia. 

Outokaira Tuottamhan ry:n Leader-hanke liittyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Kokonaisbudjetti on 38 695,20 €, josta EU:n osuus on 13 001,58 €. Lue hankkeen loppuraportti tästä. 

Kuas sitte jos emmä met itte

2019 – 2020 Kukkolankoskella toteutettiin Kuas sitte jos emmä met itte -hanke. 

Hankkeessa kerrottiin Kukkolankosken lippouksen ja elävän kulttuuriperinnön merkityksestä ja mahdollisuuksista moderneilla viestintäratkaisuilla tuleville perinteen ylläpitäjille, kumppaneille ja sidosryhmille sekä kulttuuri- ja luontomatkailijoille, laajennettiin Kukkolan ystävä- ja kumppaniverkostoja elävän kulttuuriperinnön suojelemiseksi, edistettiin aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja demonstroitiin perinnekulttuurin mahdollisuuksia luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisessä.

Käytännössä hankkeen aikana rakennettiin uudet toimivat kotisivut, toteutettiin viestintää eri kohderyhmille ja kerrottiin koskikalastuskulttuurista, järjestettiin tapahtumia ja tilaisuuksia ja pyrittiin kehittämään elämyspalveluaihioita kylän viemiseksi matkailullisesti eteenpäin.

Outokaira Tuottamhan ry:n Leader-hanke liittyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Kokonaisbudjetti on 69 316,40 €, josta EU:n osuus on 23 290,31 €. Lue hankkeen loppuraportti tästä.

Meänmaa matkalla maailmalle

Vuonna 2019 toteutettiin hanke, jossa selviteltiin Kukkolankosken mahdollisuuksia hakeutua Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Hankkeen tavoitteena oli jakaa tietoa Unescon yleissopimuksesta ja listautumisen merkityksestä paikallisyhteisölle, tehdä kirjallinen selvitys mahdollisuuksista ja esitellä tulokset osallisille. Lisäksi hankkeessa järjestettiin Unesco-symposium kumppaneille ja sidosryhmille. Siellä saatiin aiheeseen perspektiiviä myös kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Lue hankkeessa syntynyt  selvitys tästä!

Pyydä, paista ja nauti oma varrassiikasi

Vuonna 2018 hanketyöllä kehitettiin Kukkkolankoskelle elämyspalvelutuote. Hankkeen aikana se suunniteltiin, tuotteistettiin ja testattiin testiryhmillä. Hankkeen tuloksena syntyi toimiva, konseptoitu perinnekulttuuriin liittyvä palvelutuote ja markkinointimateriaali sen ympärille. Hankkeen jälkeen paikallinen yritys on voinut tarjota elämyspalvelua kiinnostuneille vieraille. Katso lisää Palvelut-osiosta.

Tornionlaakson kesäsiika – Tornedals Sommarsik

Kolmivuotinen laaja Interreg-hanke toteutettiin 2015 – 2018. Hankkeessa kerättiin perinnekalastukseen liittyvää tietoa haastatteluin ja muutoin dokumentoimalla, tutkittiin siian vaellusta kalojen merkinnän avulla ja tuotettiin tietoa siian tulevaisuuden turvaamiseksi. Hankken tuotoksina syntyi erilaisia julkaisuja, oppimateriaalia ja videoita perinnekalastuskulttuurista sekä tutkimusraportti siian vaelluksesta ja sen tilanteesta. Hankkeella oli lukuisia kumppaneita: kuntia, oppilaitoksia, paikallis- ja aluehallinnon tahoja, yrittäjiä, yhdistyksiä ja järjestöjä.