Tornionjoki, tai Väylä, kuten paikalliset usein jokea kutsuvat, on pituudeltaan viitisensataa kilometriä. Joki haarautuu yläjuoksulla kahtia ja osa siitä laskee Pohjanlahteen Kalixjoen kautta. Alisen Väylän vaikuttavimpina koskina mainitaan usein Kukkolankoski, Matkakoski ja Vuennonkoski.

Väylänvarsi on asutettu jo varhaisessa vaiheessa. Joki on antanut hyvät puitteet toimeentulolle kalastuksen, maanviljelyn ja kaupankäynnin muodossa. Joki on oleellinen osa Tornionlaakson kulttuuria ja se pikemminkin yhdistää kuin erottaa kaksi valtakuntaa.

Tornionjokea ei ole valjastettu voimalakäyttöön – siksi sitä sanotaan vapaasti virtaavaksi joeksi. Siksi se on myös yksi Itämeren merkittävistä siika- ja lohijoista. Tornionjoella on tehty aktiivisesti monenlaista yhteistyötä kalakantojen tutkimuksen ja suojelutoimien parissa.

Julkaisuja ja raportteja

Pohjanlahden siikakantojen perinnöllinen erilaistuminen ja merialueen siikasaaliiden alkuperä. Luke 2019

Pohjanlahden siikakantojen vaelluserot ja ikäkohtaiset kokoerot. Luke 2020

Kalakantojen tila vuonna 2019 sekä ennuste vuosille 2020 ja 2021. Luke 2020

Rajajokisopimus

Suomella ja Ruotsilla on yhteisiä vesiasioita koskeva rajajokisopimus. Sen oleellinen osa on Tornionjoen kalastusta ohjaava kalastussääntö. Tämän ohjeistuksen mukaan kalastetaan myös Kukkolankoskella.

Käytännössä kalastussääntö määrittelee esimerkiksi kalastuskausia ja rauhoitusaikoja, pyydettävien kalojen mittoja ja lipon verkon siiman vahvuutta, eli hyvin konkreettisia seikkoja.

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio
Tornionjoen kalastussääntö