Kulttuuriperintöä vaalitaan monipuolisen joukon voimin. Tornionjoen koskikalastuskulttuurilla on paljon ystäviä ja kumppaneita sekä Tornionlaaksossa että muualla. Perinteen harjoittajat, kulttuurin ystävät ja monenlaiset muut toimijat yli rajojen tekevät yhteistyötä. Perinnettä arvostetaan ja sillä nähdään olevan koko seutukunnan elinvoimaa vahvistava merkitys.

Perinnekalastajat ja osakaskunnat, kuntien ja kaupunkien edustajat, luonto- ja kulttuuriperinnön ystävät ja matkailijat ovat osallistuneet tapahtumiin ja tukeneet toimintaa mm. hankkeiden ja niiden rahoituksen yhteydessä. Paikalliset yritykset tuottavat palveluita vierailijoille ja ovat mukana kulttuuritapahtumien järjestämisessä. Kylien aktiivisten yhdistysten verkostot ulottuvat moneen suuntaan.

Sekä Suomessa että Ruotsissa viralliset tahot, kuten Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Museovirasto koordinoivat kulttuuriperinnön kansallista vaalimistyötä. Tornionlaakson museo on erikoistunut tornionlaaksolaiseen elämäntapaan ja rajan ilmiöihin. Museo on yhdessä Norrbottens museumin kanssa mukana Kukkolaforsen Fiskemuseumin hallinnossa. Kalastusperinteen dokumentointiin ja koulutukseen hankkeissa ovat osallistuneet myös paikalliset oppilaitokset ja kotiseutumuseot. Muoniossa sijaitseva Kalakirjasto on tehnyt merkittävä tallennustyötä. Toiset elävän kulttuuriperinnön edustajat, kuten Kaustisen Kansanmusiikki-insituutti, ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja vertaistoimijoita.

Paikalliset tahot, kuten Tornion ja Haaparannan kunnat, tukevat osaltaan suojelutoimia. Esimerkiksi kaavoitus, markkinointi, rahoitus, infrastruktuuri, koulujen opinto-ohjelmien sisältö sekä kestävän matkailun kehitysstrategiat vaikuttavat paikallisperinteeseen. Myös muiden jokivarren kuntien sekä kuntien yhteistyöorganisaatio Tornionlaakson neuvoston toimilla on merkitystä perinteen hyvinvoinnin kannalta. Lapin liitto, Norrbottens Länstyrelse ja Landstinget sekä Leader-ryhmä Outokaira tuottahmaan ry ovat rajat ylittävän kulttuuriperinnön suojelun kannalta tärkeitä aluehallintojen edustajia.

Kestävän kalakannan vaalimisessa tärkeitä ovat muun muassa tutkimuslaitokset kuten Suomen Luonnonvarakeskus (Luke), Sveriges Lantbruksuniversität (SLU), Norrbottens Länstyrelse ja useat muut tahot kuten Lapin ELY-keskus/MMM, Ruotsin meri- ja vesiviranomainen (HaV), Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio sekä muut kalastuskunnat molemmin puolin jokea. Maiden ministeriöt päättävät yhdessä Tornionjoelle kalastusrajoitukset, joilla on oleellinen vaikutus perinnekalastuksen suojelumahdollisuuksiin. Metsähallitus hallinnoi valtion omistamaa koskivoimaa mm. Kukkolankoskessa.

Kukkolankosken ystäviä on ympäri maailmaa: erilaisia elävään perintöön liittyviä yhteisöjä, perinnekalastusyhteisöjä, aluekehitystoimijoita, tutkimus- ja museosektorin edustajia, matkailijoita ja matkailutoimijoita, perinneruoan tuntijoita, oppilaitoksia, median edustajia ja kulttuuriväkeä.

Tornionlaakson museo
Museovirasto
Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio
Kaustisen kansanmusiikki-instituutti
Maaseudun sivistysliitto